Lahjoitustöitä

Pääsimme marraskuussa viettämään mukavaa neuleiltaa Aino-Marian luona keskosten peittojen ja pipojen parissa. Tekipä hyvää tavata muita keskosille neulojia ja saada tietoa ja vinkkejä töistä ja niiden käsittelemisestä. Hienoa, että meillä on napakka ja näppärä keräysvastaava A-M!

Sain lahjoituslankoja pariin peittoon. Toisen olen ehtinyt virkkailla.

Mallivirkkaus on napattu eräästä pinterestin kautta löytyneestä ilmaisohjeesta. Oli mukavaa virkattavaa ja sopi hyvin kahden eri langan yhdistämiseen. Langat ovat Novitan Duo ja Tähti, joille puikkosuositus on 4 mutta virkkasin koukulla 5 mm. Peiton koko on 50x50 cm pesun ja kuivumaan levittämisen jälkeen.

Keskussairaalaan pyydettiin villasukkia lahjoitettavaksi potilaille joulun aikaan. 

Yksi pari on valmiina ja toinen tulollaan. Näyttävät kuvakulmassa hassun kokoisilta toisiinsa verrattuna ;-D Sateenkaariraitaiset ovat kokoa 38 ja noista toisista tulee 44. Molemmissa seiskan itseraidoittuvaa lankaa ja puikot 3½ mm. 

Sateenkaariraitaisiin kokeilin minulle uutta kantapäätä, joka on nimetty nauhakantapääksi kirjassa Kantapään kautta. Mielestäni kyllä "perinteistä suomalaista" kantapäätä on nimitetty juuri tuolla nimellä - kirjassa se on hollantilainen. Aika kansainvälistä. Joka tapauksessa tämä kantapää oli nopsa neuloa mataline kantalappuineen ja koska siihen ei tule kiilakavennuksia. Se on pyöreämpi kuin, noh, hollantilainen ja istui jalkaani kohtuullisesti. Rintavammalle jalalle en sitä neuloisi.

Neulova Ninja esittelee blogissaan em. sukkakirjan erittäin tarkasti. Minunkin mielestäni kirja on hurjan kattava opas vaikka minkälaisiin sukkarakenteisiin. Ohjeistetut mallit ovat mielenkiintoisia, täynnä kivoja ja kauniita kuvioita. Niissä on käytetty tavallisia ja vaivatta hankittavia sukkalankoja. Ohjeet on ryhmitelty vaikeustason mukaan, ne ovat napakasti kirjoitettuja ja suurin ja selkein ruutupiirroksin varustettuja. Täytyypä katsella, mistä ja milloin tämän kirjan saisi alennetulla hinnalla (kun noita sukkakirjoja ei ole vielä kovin monta...). 

PS. Wau, Punomossa on monta erilaista nauhakavennuskantapään ja muidenkin ohjetta. Sinervon Pirjolla on ollut näissä näppinsä puikoissa, kiitos Pirjo!

Edit 6.1.2019

Keskussairaalan keräykseen vein neljät sukat. Kaksi paria oli marinoitunut kaapissa jo kuukausia (lue:vuosia...). Askartelin kaikkiin kortit vanhoista joulukorteista, se oli mukavaa touhua. 

Sairaala sai keräyksessä tuhansittain sukkia!  Niitä lähetettiin ympäri Suomen ja ulkomailta Kanadaa myöten. Jotkut sukat tuotiin jopa täysperävaunullisella rekalla 😊 Hulvattomia sukanneulojia, ihanaa!

Asunnottomien yöhön

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:llä on keräys, käsineitä asunnottomille. Myös sukkia, pipoja ja kaulaliinoja toivotaan.

Neuloin kuusi paria lapasia ja yhden kaulaliinan.

Palmikkokuvio ohjeesta arden by mikka (Ravelry), lanka Pirta Sukkalanka, puikot 4 mm.

Kirjoneule taisi olla jostain kirjasta, muuten oma ohje. Ruskea lanka jotain vanhaa, harmaa samaa kuin edellisissä lapasissa. Puikot taas 4 mm.

Kolmet mustapeukaloiset. Reunimmaisissa 7 veljestä (4 mm puikot), ei peukalokiiloja; keskimmäisissä Arne & Carlosin Regia Design Line (3½ mm puikot) ja  peukalokiila kämmenen reunassa = molemmat lapaset samanlaiset = kumpaan käteen tahansa.

Tuulia Salmelan Ailin lapasten mallineule mutta lapasen rakenne omasta päästä. Vaaleanharmaan Pirta Sukkalangan viimeiset, tummanharmaa samaa laatua. Ja taas puikot 4 mm.

Kaulaliinaan virkkasin jämämohairlangan ja reunustin vielä pehmeällä villalla. (palapeli aloitettu helteillä, kesken lokakuussa edelleen)

Uusi onkin vanhaa

Novita on napannut uusimpaan neulelehteensä (syksy 2018) sukkaohjeeseen lähestulkoon saman kirjoneuleen, joka on Ravelryssa ollut jo vuonna 2014. Eihän siinä mitään, kuvioita ei kukaan omista, mutta kun Novita hehkuttaa, että uutta... Muutenkin uutuudet tulevat lankavalmistajallemme viivytellen (kaikista lehden tekoon liittyvistä syistä tietty) ja omia aikojaankin.

No mutta, tuo vähäeleinen kirjoneule on kukkunut omassa päässäni jo varmaan vuodesta neljätoista asti. Sehän on oikeasti jämälankojen hävitysprojekti. Sain mallilla neulotut sukat valmiiksi taannoin.

7 veljeksen jämiä, puikot varmaan 3½, kärjestä aloitettu, 48 s, päärme sukan suussa.

Mukana on ainakin kolmea vaihtuvaväristä lankaa, joista kahdesta valikoin aina parhaiten sointuvan pätkän - voi taivas ja vaivas sitä langanpäiden määrää! Tiimalasi on edelleenkin ainoa takuuvarma kantapää kärjestä aloitettuihin. Minulle se jotenkuten istuu mutta siipalle ei, joten tutkimukset jatkuvat.

Elokuu = peittokuu

Käsitöitä keskosille -ryhmän elokuun teemana oli peitot. Niitä tehtiin koko maassa hurja määrä, alkutavoite 500 kpl ylittyi kevyesti. Tässä kuvat omista tekeleistäni.

Peitto on perusmummoja eli isoäidin neliöitä kirjavasta Nallesta koukulla 3½. Se on kooltaan 50x50 cm. Yhdistin palat valkoisella kerroksella Rachelen ohjeen mukaan. Kerrassaan loistava join-as-you-go -tapa! Ei ompelua, ei langanpäitä, edistyy nopsasti suunnilleen sitä mukaa kuin saat palan virkattua.

Tässä vielä kuva siitä, mitä käytin alustana peiton oikomisessa.

Mikä onkaan, palasista koottava lasten leikkialusta. Tällaisia myydään  neuletarvikeliikkeissä hintaan 20-30€. Tämän löysin kirpparilta kahdeksalla eurolla. Paloja on kaikkiaan 9, joten alustasta saa suht kookkaankin tarpeen mukaan.

Toisessa peitossa harjoittelin kuviollista C2C-virkkausta (corner to corner).  Olen joskus tehnyt tällä tekniikalla pari yksiväristä tiskirättiä. Netistä löytää kuvia tekijähenkilöiden virkkaamista huimista kuviopeitoista. Hauskaa ja suht joutuisaa. Värien kuljettaminen ei ihan minulle vielä auennut, vaan otin sydämen molemmille puolille eri kerät pohjaväriä. Lanka on aiemmasta projektista yli jäänyttä Dropsin Merino Extra Finea, koukku 4½. Peitosta tuli 45x45 cm ja mielestäni aika paksu keskoselle.

Kolme sydäntä kaikkiaan, reunimmaiset voisivat olla vähän keskemmällä.

Tee- ja kahvihetkiin

Ystäväni pitää silloin tällöin hienojen rouvien teekutsuja. Täydelliseen kattaukseen kuuluu, että kupin ja asetin välissä on pieni liina - vähentää kilinää ja kolinaa. Virkkasin muutaman pikkuliinan hänelle viemiseksi. 

En muistanut, minkä väriset kupit hänellä on (kuvassa omani), ja ajattelin, että sininen tuo ilmettä varmaan moniin. Eri siniset vievät liinoista turhan pönötyksen, tuumailin. Lanka on n:o 8 helmilankaa, koukku 1½. Ohje Kauneimmat käsityöt -lehdestä 6/2003.

Benjamin

Olen vaikka kuinka kauan ihastellut Julie Williamsin neulottuja leluja. Hänen ohjeensa ovat maksullisia :-( Ravelrysta löytyi kuitenkin aikas paljon saman näköinen, ilmainen pupun ohje. 

Siitä tuli Benjamin, hieman itsetietoinen kanikaveri. Porkkanat ovat hänen herkkuaan, joten liiviin (oma malli, ei em. ohjeessa) piti saada tasku niitä varten.

Ohje on helppo ja selkeä. Seuraavan kaverin neulomista muuntelen kyllä niin, että neulon osat suljettuna neuleena; vaikka toisaalta, ei noiden lyhyiden saumojen ompelu kauan vienyt. Pään muotoa pitää tarkistaa. Luinkohan ohjetta väärin, kun päästä tuli hassun pitkulainen.

Lanka ikivanhaa Nallea, puikot 2½ jotta neuleesta tuli tiivistä. Täytteenä vanhan tyynyn sisuksia.

Hyvä ohje!

Pöytäliinaan piti saada vinosaumaiset suorakulmat erillisellä kaitaleella. No huh mikä sanaselitys, mutta kuva kertoo, mistä on kysymys. Vinkki: tiiraa tarkasti tummanruskean kaitaleen kulmia. Jiirissä näyttää olevan.

En jaksanut ruveta muistelemaan ja kokeilemaan, miten tällainen reunaratkaisu toteutetaan näpsästi, joten googlasin ja löytyihän se! Kodin Kuvalehden netistä! Sehän on nykyään (oikeasti jo aikaa sitten) imaissut kaiken Suuren Käsityölehden nettisisällön, mille vieläkin nikottelen. Mutta huihai nikottelut, ohje on selkeä ja mainoksilta voi sulkea silmänsä. Tässä linkki: Vinosaumaisen suorakulman ompelu.

Kopat

Nyt muistellaan viime joulun aikaa. Punoin muutaman kahvipussikopan ystävien joulumuistamisiin (niiden ystävien, jotka aina uskollisesti keräävät minulle pusseja 😊). Kopat mitoitin niin, että niihin mahtui pieni kukkaruukku kukkineen. 

Tässä muutama työvaihekuva muistiinpanoiksi

Yhdistin kolme pussisuikaletta peräkkäin siksakilla. Sommitelin samalla värejä, eli kirkas ja tummempi punainen peräkkäin.

Taittelin suikaleet pituussuunnassa nelinkerroin, työvälineenä pöytäveitsi. Ensimmäistä kertaa kokeilin suikaleen silittämistä litteäksi (ei siis pituussuuntaan ompelua ollenkaan). Hyvin onnistui, litteitä tuli! Suikaleiden leveys valmiina 2 cm.

Kopan pohja 6x6 suikaletta, suikaleiden nurjat puolet näkyvissä.
Keksin, miten merkitsen pohjan kulmat: eriväriset pyykkipojat! Kuvassa keltaiset.

Siitä keltaisesta pyykkipojasta pohja alkoi kääntyä seinämiksi. Tässä kuvassa keltaisia on kaksi vierekkäin, kulmakohta niiden välissä.

Joo, sekavaltahan se punontavaihe näyttää!

Mutta valmistakin tuli. 

Lisäsin joka koppaan vielä nipsuista pujotellun koristeen. Harmi, että unohdin ottaa sellaisen kuvan, jossa kopassa olisi ollut se kukkakin.

Muistiin vielä se, että tein itselle hieman isomman kopan amarylliksen ruukulle. Sen pohjassa oli 8x8 suikaletta.

Joulukalenteri 2017

Novita julkaisi joulukalenterisukkaohjeen. Siis aina uusi osa ohjetta joka päivä jouluun asti. Aloituskuva näytti niin mukavalta, että tempauduin mukaan ihan alkupäivinä.

Otin vaalean beigen langan - valkoinen ei ole minun sukkavärini (ai miten niin aina pölyiset lattiat...). Koska minulla on tukevat pohkeet, loin  silmukat koon 42 mukaan ja noudatin sen ohjetta nilkkaan asti. Sitten kavensin silmukkamäärän jalkateräni kokoon 37 --> tein siis mittatilaustyötä! Neuloin molempia sukkia samaan aikaan kaksilla sukkapuikoilla 3½ mm.

Ohjeen lukeminen vaati totuttelua. Yleensä menen vain ruutupiirroksen mukaan mutta nyt piti lukea sanallisesta ohjeesta, kuinka monta kertaa mitäkin ruutupiirroksen osaa toistettiin. Vain pari kertaa piti purkaa väärinymmärrysten takia. Mielestäni jossain 15. luukun paikkeilla oli virheitä; sävelsin sinne jotakin. Jätin myös jonkun mallineuleen tekemättä ja pitensin vastaavasti toista osuutta.

Sukkiin tuli kovasti paljon hienoja kuvioita. Neulominen oli hauskaa ja sukat edistyivät yllättävän vauhdikkaasti, vaikka kunkin luukun sisältämä ohje oli aina melko lyhyt, eli yhdessä illassa ei ollut paljon neulottavaa. Sukkien viimeistely jäi joulunpyhiin, joten sen verran kalenterin aikataulu ylittyi.

Mutta. Ei näistä minulle mitään hienostelu- tai edes parhaita käyttösukkia tullut. Nämä erittäin kolmiulotteiset kuviot eivät imartele meikäläisen pohkeita. Teräosassa pitsikuvio on hyvin reikäinen eikä se siis lämmitä niin hyvin kuin perusvillasukat. Otanpa opiksi: ei näin paksusta langasta näihin pohkeisiin eikä pitsiä jalkateriin.

Edit: Kylläpä vain näitä on tullut käytettyä, kun sääriä on palellut talvipakkasilla. Alla leggarit ja norminilkkasukat, eikä kotona mitään väliä sukkien pahkuroilla yhdistettynä paksuihin pohkeisiin.